Viimeinen Tapaaminen

Kylmänä helmikuun iltapäivänä vuonna 2001 kokoontuu kolmetoista aikuista Björkskäriin – syrjäiselle saarelle Tukholman ulkosaaristossa. He ovat palaamassa yhteen vanhan yläasteen luokkansa kanssa.

Jää on yhä paikallaan, mutta ei kanna. Matkapuhelinverkkoa ei ole. Vene lähtee kello 18 ja palaa vasta kello 02. Kahdeksan tunnin ajan he ovat täysin eristettyinä muusta maailmasta.

Aluksi tunnelma on lämmin ja nostalginen. He nauravat vanhoille muistoille, jakavat viiniä ja pieniä tarinoita. Mutta pian julkisivu alkaa murtua. Monet eivät ole unohtaneet – ja jotkut eivät ole koskaan antaneet anteeksi.

Takautumissa näemme luokkahuoneen, koulupihan, voimistelusalin. Roolit, jotka muotoutuivat, äänet, jotka vaikenivat. Yhteisö, joka ei koskaan todella ollut yhteisö.

Illallisen aikana tunnelma muuttuu. Se, mikä alkoi lämpimänä ja nostalgisena iltana, vaihtaa hitaasti kasvojaan – ja muuttuu joksikin aivan muuksi.

Kun yksi katoaa ja toinen löytyy kuolleena, kaikki kärjistyy. Jokaisella on motiivi. Jokaisella on haavoja. Ja joku ei ole tullut muistelemaan – vaan kostamaan.

Viimeinen Tapaaminen on psykologinen trilleri syyllisyydestä, ryhmädynamiikasta ja lapsuuden varjoista, jotka eivät koskaan päästä otettaan. Tarina siitä, kuinka hiljaisuus voi tappaa – ja kuinka menneisyys löytää aina tiensä takaisin.

Viimeinen Tapaaminen on psykologinen trilleri syyllisyydestä, ryhmädynamiikasta ja lapsuuden varjoista, jotka eivät koskaan päästä otettaan.
Tarina siitä, kuinka hiljaisuus voi tappaa – ja kuinka menneisyys aina löytää tiensä takaisin.